Postia Vellinkeittäjälle

vellinkeittaja@gmail.com

perjantai 14. syyskuuta 2012

Still Going Strong...

Mittariin kilahti eilispäivänä pyöreitä lukemia. Neljäkymmentä vuotta tuntuu lähinnä epätodelliselta määrältä vuosia, kun se osui omalle kohdalle. Täysien kymmenien lähestyminen ei aiheuttanut suoranaista ikäkriisiä, mutta pidemmän aikaa se on vähän pohdituttanut. Itsellenikin yllätyksenä peili ja sen kuvastamat ikämerkit kasvoissa ovat aiheuttaneet pienoista päänsärkyä. Ystävältä lahjaksi saamani kuvakirja on kaikin puolin upea lahja ja suorastaan taivaan lahja siitä tuli siinä kohtaa, kun toinen ystävä kommentoi, että olet paljon nuoremman näköinen kuin 3-kymppisenä! Puhuivat jotain myös 90-luvun lampunvarjostinkampauksesta ja sen vähemmän nuorentavasta vaikutuksesta. Ja kuvat todistivat myös sen, että juonteet suun molemmin puolin ovat olleet olemassa jo lähes 20 vuotta. Ei siis mitään hätää, missään mielessä. Ulkonäön miettiminen on muutenkin pelkkää pinnallista p...aa ja lopetan sen nyt tähän. Henkinen kasvu on ihan toisen tason kysymys ja sen verran optimisti olen itseni ja ylipäänsä ihmisten suhteen, että jokainen vuosi tuo tullessaan niin viisautta kuin kokemustakin - ja varmuutta siitä, kuka on.

Ja nythän se on oikein kyselytutkimuksellakin todistettu: tiedotusvälineet kertoivat tänään, että elämä on parasta nelikymppisenä! Viis siitä, että nuoruus päättyi jo 31-vuotiaana.

Juhlistin syntymäpäivääni leipomalla Valkosuklaa-Daimkakun Hellapoliisin ohjetta mukaellen. Suurin poikkeus alkuperäiseen ohjeeseen oli liivatteen jättäminen kokonaan pois. Kakku onnistui hyvin ilman liivatettakin ja oli tosi helppo valmistaa. Omaan makuuni se oli turhan äkkimakeaa, mutta en olekaan suuri makean ystävä. Tässä oma versioni ohjeesta Vellinkeittäjän lukijoille:


Valkosuklaa-Daimkakku 

Pohja:

300 g Pirkka tummia täytekeksejä muruina (ajoin tehosekoittimella sileäksi)
100 g juoksevaa Oivariinia

Täyte:

2,5 dl vispikermaa
1 levy Pandan valkosuklaata (130 g)
250 g maitorahkaa
1 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
3 rkl sitruunamehua
1,5 isoa Daimia murustettuna (ajoin tämänkin tehosekoittimella)

  1. Sekoita keksinmurut ja rasva. Painele seos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan. Laita jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.
  2. Vatkaa kerma vaahdoksi. Mausta sokerilla ja vaniljasokerilla. Lisää rahka.
  3. Kääntele joukkoon sulatettu valkosuklaa. Lisää sitruunamehu ja Daim-murut.
  4. Kaada täyte vuokaan murupohjan päälle ja anna hyytyä 4-5 tuntia tai yön yli. 
  5. Koristele haluamallasi tavalla. Minä käytin koristelussa kauden mukaisesti puolukkaa.




6 kommenttia:

  1. Onnea vaan!
    Itselläni tuo luku tulee täyteen puolentoista vuoden päästä:)
    Ja tottahan se on, nyt on alkanut elämän paras aika!

    Kakkusi vaikuttaa herkulliselle. Taidankin antaa vihjettä isännälle, sillä hän on meistä se innokkaampi leipoja ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Elämä on ihmisen parasta aikaa, sanoi Nykäsen Matti :)

      Poista
  2. Valkosuklaa on ihanaa! Ihan parasta! No, ei se 40 kivalta luvulta tuntunut minustakaan neljä vuotta sitten, mutta toisaalta nyt on oikeasti aika kiva ikä elää. Vielä ei terveys pahemmin reistaile ja enää tarvitse diskoissa hötkyillä. Koulut on käyty ja elämä muutenkin mallillaan. Usko siis tutkimuksia. Hyvä ikä elää ja nauttia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai noitten täysien kymmenien täyttämiseen kuuluu liittyäkin pientä pysähtymistä ja pohdintaa. Nyt kun etappi on ohitettu, olo on kevyt ja seesteinen... Vähän kolottaa iltaisin, mutta onneksi on piikkimatto :)

      Poista
  3. Minä en taas valkosuklaata rakasta, enkä muutenkaan äkkimakeaa. Minulla on sellainen tuntuma, että juuri valkosuklaa tekee monesti leivoksesta äkkimakean. Olenkin leiponut kakkuja enemmän tummasta suklaasta. Onnea, vielä näin jälkikäteenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! Valkosuklaata ja Daimia ja kasa sokeria päälle - on tosiaan äkkimakeaa :)

      Poista