Postia Vellinkeittäjälle

vellinkeittaja@gmail.com

lauantai 21. lokakuuta 2017

Reseptejä pukkaa, kun ne ensin hukkaa

Mennään pelkillä respteillä, nyt ei syki runosuoni, eikä jaksa iskeä tarinaa. Sen verran kuitenkin taustaa, että  linssihuttu sulatti lihansyöjäpuolison sydämen ja onneksi kerran kadonnut resepti löytyi marttakollegan arkistosta. Kukkakaaliwingsejä askarreltiin syysloman alkajaisiksi ja samalla fennovegaanikokkauksella päästiin maistamaan omena-kukkakaali-currykeittoa. Tarjolla siis kolme kaupunkimarttojen kokkailuilloissa kokeiltua ja hyväksi havaittua reseptiä, olkaatte hyvät!

Intialaistyyppinen linssi-juustopata

200 g punaisia linssejä
1/2 dl ruokaöljyä
1 sipuli
2-4 valkosipulin kynttä
2 chiliä
1 rkl jauhettua inkivääriä
1 tl kurkumaa
1 tl garam masalaa
1 tölkki tomaattimurskaa
1 l vettä
2 tl suolaa (tai aika paljon enemmän)
mustapippuria myllystä
1 limetin mehu
200 g Valion kotijuustoa
tuoretta korianteria


1. Huuhtele linssit ja liota niitä n 10 min
2. Kuullota sipuli-, valkosipulinkynsi- ja chilisilppu öljyssä kattilan pohjalla. Lisää mausteet ja pyörittele hetki, jotta maut irtoavat.
3. Lisää tomaattimurska, vesi, suola ja linssit kattilaan ja keittele n 20 min.
4. Lisää limetin mehu ja kuutioitu juusto. Koristele korianterilla.
5. Tarjoile riisin kanssa.

Omena-kukkakaali-currykeitto

1 pieni sipuli kuutioituna
1 rkl öljyä
1,5 tl currya
1 iso vihreä omena pieninä kuutioina
1 kukkakaali pieninä kuutioina
7 dl kasvislientä
1 dl (kaura)kermaa
suolaa
mustapippuria

Kukkakaaliwingsit

1 kg kukkakaalia

Kuorrutus:
1 dl vehnäjauhoja
1/2 dl grahamjauhoja
1,5 dl vettä
1 rkl öljyä
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä
1 tl savupaparikajauhetta

Päälle siveltäväksi:
4 rkl srirachaa (= tosi tiukkaa chilikastiketta)
2 rkl öljyä

Dippi:
200 g ranskankermaa
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
ruohosipulisilppua
1/2 tl omenaviinietikkaa
1/2 tl suolaa
mustapippuria myllystä

1. Irrottele kukkakaali nupuiksi.
2. Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään. Anna turvota viitisen minuuttia.
3. Pyörittele kukkakaalit taikinassa ja levitä ne leivinpaperin päälle uunipellille.
4. Kypsennä 225 asteessa / n. 20 minuuttia.
5. Sekoita dipin ainekset -> laita jääkaappiin tekeytymään.
6. Sekoita sriracha ja öljy keskenään. Sivele kauttaaltaan kukkakaaleille. Jatka paistamista uunin ylätasolla vielä kymmenisen minuuttia.
7. Dippaile ja naatiskele!







perjantai 6. lokakuuta 2017

Sepustusta ja omenapaistoksen ohje

Niin ne vuodet vierii ja blogi nukkuu, mutta ei ole sentään ihan unholaan painunut ainakaan Vellinkeittäjältä. Säännöllisen epäsäännöllisesti tulee käytyä joku resepti täällä mieleenpalauttamassa ja vähintään yhtä usein harmittaa, kun hyvät ruokakokeilut jäävät tallentamatta mihinkään. Koskaan ei tunnu olevan bloggaamiselle aikaa, niin hauskaa kuin se onkin - ajan voisi kyllä helposti ottaa vähemmän palkitsevalta ja turhemmalta somettamiselta. Nyt aikaa järjestyi epämiellyttävän (horror) hampaanpoistoepisodin ja sitä seuranneen sairasloman "ansiosta". En suosittele vastaavaa kenellekään!

Sitten asiaan. Täytin taas vuosia ja vietin muutaman ystävän kanssa hienon syksyisen päivän Korpilahden Oravivuorella retkeillen -  ja huonoilla jutuilla ja Youtube-videoilla kuorrutetun illan siihen päälle :) Yleisön pyynnöstä emäntä ei kuluttanut aikaansa hellan äärellä, vaan päivän pääaterian kuljetti ovelle Kotipizzan lähetti. Kyllä maistui ulkoilun päälle, aah! Koska martta ei pääse karvoistaan, oli luonnollisesti jotain väännettävä omin käsinkin.... Ja mikä mietintä siinä taas olikaan, että mitä keksisi. Juustokakku olisi aina varma valinta, mutta pieni maailmanpelastaja sisälläni potee tuskaa jo ylenpalttisesta juustonkin syömisestä (juuston ympäristökuormitus on sama kuin naudanlihalla!) Mitä muuta se voisi olla?

Niin kuin usein, nytkin vastaus ongelmaan löytyi yllättävästä arkisesta tapahtumaketjusta. Kaikki alkoi siitä, että  tässä uuden kotimme lähellä on monta upeaa kohdetta (Kuokkalan kartano, Äijälän salmi ja silta, Kuokkalan pellon puistikot, siirtolapuutarha, palstaviljelmät, Jyväsjärven rannat raitteineen ja uusimpana löytönäni (se on ollut siinä jo 15 vuotta ja olen nähnyt sen ainakin 700 kertaa, nykyisin ohitan sen työmatkallani lähes joka päivä, mutten ole koskaan aiemmin kunnolla poikennut) Survon peltojen omenatarha. Omenatarha on Jyväskylän kaupungin perustama ja ylläpitämä paratiisi ja vapaasti kaupunkilaisten käytettävissä. Kahden hehtaarin laajuiseen tarhaan on istutettu 764 omenapuuta ja 28 päärynäpuuta ja satoa tuottaviin puihin on merkattu, ovatko ne kesä-, syys- vai talvilajiketta ja vielä lajikkeen nimi. Hedelmiä saa käydä popsimassa puistossa ja pieniä määriä saa kuljettaa kotiin. Luksusta!

Pyöräilin tyttären kanssa tarhaan kuulaana syyspäivänä ja keräsimme pienen repullisen omppuja kotiinvietäviksi. Seuraavana päivänä otin omppuja töihin evääksi ja yhden palaverin alkaessa siinä omenaa pureskelin, jolloin työkaveri kysyi, että herkutteletko oman puun ompuilla. Minä siihen että meidän puut menivät entisen kodin mukana ja nyt ei omia puita ole, mutta Survon pellolta niitä onneksi saa. Ja sitten hehkutin paikkaa ja kaikki ihmettelivät, että missä sellainen oikein on ja vau ja ei voi olla totta.

Sitten samainen työkaveri ilokseni ilmoitti,  että hänellä on valtavan ihana omenapaistosresepti ja ennen vähemmän tärkeiden (työ)asioiden käsittelyä jakoi tuon ohjeen kanssamme. Tadaa, tässä se tulee, ja tästä naisenergiaa ammensimme:

Omenapaistos

Lohkotut omenat ladotaan voidellun vuoan pohjalle. Sitten kaikki seuraavat aineet sekoitetaan keskenään: 100 g voita (pehmeä, ei sula), pari dl fariinisokeria, 1.5 dl vehnä- tai kaurajauhoja,  3-4 dl riisimuroja, kanelia oman maun mukaan (voi laittaa ompuille ja sitten vielä tähänkin). Seos levitellään omppulohkojenpäälle ja paistetaan n. 25 minsaa 200-asteisessa uunissa. Vaniljajäätelöä kylkeen ja avot on hyvää! 

Kiitos työkaverille ohjeesta ja valonpisaroita kaikille tasapuolisesti!