Maaliskuulta jatkunut uurastukseni tsinnioitten (eli oppineitten kukkien) kanssa tuotti kuin tuottikin satoa. Parista sadasta taimen alusta maahan asti selviytyi kolmisenkymmentä ja nyt heinäkuulla voimme nauttia niiden väriloistosta ja moninaisista muodoista. Istutusvaiheessa tsinniat saivat kompostia ja palanutta hevonpaskaa, sittemmin olen vähän kitkenyt kasvualustaa. Kastelu on hoitunut tänä kesänä lähes luonnostaan.
Kaunis kukka! Minulle melkoisen vieras tuttavuus.
VastaaPoistaIhme kyllä tsinnioita ei juuri kauppapuutarhoilla tapaa. Minusta se on hyvin kaunis ja tämän kesän kokemusten mukaan myös hyvin sateen piiskaamista kestävä. Monet kesäkukat kärsivät aikatavalla jatkuvasta sateesta, mutta tsinniat jaksavat kukoistaa.
Poistatämä on kiva blogi
VastaaPoistaKiitos!
PoistaSamaa mieltä edellisen kommentoijan kanssa!
VastaaPoistaKiittää myös häntä ja yrittää päivittää taas lähiaikoina :)
PoistaPäivityksiä kaivataan!
VastaaPoista