Vellinkeittäjä

Pesunkestävä martta

Olen tehnyt kevättöitä. Huolsin eilen viherkasveja ja heitin pari ränsistynyttä yksilöä biojäteastiaan. Huonovointiset kasvit ovat minusta rumia ja feng shui -opinkin mukaan tuovat kotiin huonoa energiaa. Tein myös  muutamia kylvöksiä: raeruohoa, tsinnioita, leijonankitoja ja muutama paprikan siemen pääsi multaan. Minunhan piti viime syksynä kerätä omista tsinnioista siemenet talteen (ja katteettomasti lupailin niitä blogistikaverillekin), mutta en osannut tai en siis ymmärtänyt mikä siinä kuivaneessa kukinnossa oli siemen... Nyt kun kylvin taas pussista niitä multaan, yritin tallentaa mieleeni (ja kameraan) siemenen näköä, että olisin ensi syksyä viisaampi - optimistisesti oletan, että tsinniat pääsevät tuolta raejuustopurkeista kukintovaiheeseen asti.

Tsinnian siemen on aika omaperäisen näköinen

Viimevuotisesta Jamie Oliver -paprikasadosta kerätyt siemenet seisoivat taas uskollisesti Tupperin muovipurkissa mikroaaltouunin päällä koko talven, kunnes mieheni eilen muistutti minua niiden olemassaolosta. Purkki hupsahti tietenkin kylpyhuoneen lattialle, missä suoritin viljelyliikkeitä. Pelastin niitä lattialta noin 5 kappaletta ja kylvin tavallaan siltä varalta, että tuo Suuri ja Vanha Jamie Oliver kuolisi tai muutoin lakkaisi tuottamasta satoa. Siirsin hänet eilen isompaan purkkiin ja uuteen multaan, joten toivon että jaksaa puskea hedelmää. Yksi pötkylä onkin jo tulossa!

Jamie Oliver -paprika ahkerana

Kaikkien marttahenkisyys- ja melkein-martta -vuosien jälkeen olen oikeasti liittynyt marttayhdistyksen jäseneksi. Marttojen teemana on Hidastamalla hyvinvointiin ja tänä vuonna vielä tarkennuksena Hyvinvointia luonnosta ja ympäristöstä. Tänäänkin menin metsään ja vaikka hiljaiselta vaikutti tienoo, en tainnut nautiskella siellä ihan itsekseni:

Tupsukorva kirjoittanut terveiset hankeen

Peura tai kauris kenties?